Tegalalang

30.1. Iltapäivällä Tegalalang riisiterassit. Matka taitettiin taas taksilla, mutta jo matkan varrella olisi ollut monta pysähtymisen arvoista paikkaa ja paljon näkemistä. Pienempiä ja isompia käsityöpajoja, puoteja ja verstaita. Perillä sitten taas enemmän sitä turistikrääsää..
Päivä oli tosi lämmin ja ilma painostavan kuuma ja kostea. Riisiterasseille laskeuduttiin ihan tuhottoman monta rappua ja ihan yhtä monta rappua sitten kiivettiin ylöskin. Kuumuudessa ja hiukan puolikuntoisina Marilla ja Liinalla meinasi voimat loppua.
Riisiterasseille oli pieni pääsymaksu aikuisilta 10000 Idr ja Liinasta ei mitään (Lucky baby), mutta alas laskeutuessa oli parikin "vapaaehtoista" maksu/lahjoitus pistettä, joista jälkimmäinen ei tosin ollut vapaaehtoinen. Vanha ukko tökkäsi bambukepin eteen eikä siitä päässyt jatkamaan kuin maksamalla, 2000 Idr:lla siitä selvittiin.

Näkymät oli mahtavat, suorastaan vaikuttavat katsoipa maisemaa ylhäältä alas tai sitten alhaalta ylös. Moniulotteisuus, kerroksellisuus ja vehreys joka suunnassa. Joku sen kaiken on raivannut pelloiksi, rakentanut kastelujärjestelmät ja siellä ihan oikeasti tehdään töitä ja viljellään riisiä.
Tien varressa ylhäällä oli myyntikojujen lisäksi kahviloita ja ravintoloita joista useilla myös oma näköalaterassi.

                                               

                                     

Painostava keli tiesi sadetta ja sade alkoikin juuri kun oltiin pois lähdössä. Onneksi kyyti odotti parkkipaikalla emmekä kastuneet juurikaan. Ajettiin Jalan Goutamalle Puspa´s Warungiin syömään (paikkaa oli suositeltu Facebookissa Suomalaiset Balilla ryhmässä). Pieni, halpa Warung jossa ruoka jälleen kerran hyvää. Saman pikkukadun varressa muitakin mielenkiintoisen näköisiä paikkoja ja mm. "Kelato", pieni kookosjäätelö koju.. Täytyypä käydä kokeilemassa 😊

31.1. 

Rauhallisten aamukahvien ja puurojen jälkeen lähdettiin kahdestaan mopolla ARMA- museoon (Agung Rai museum of arts). Liina armahdettiin tästä koettelemuksesta ja sai jäädä Villalle lepäilemään. ARMA olikin yllättävän iso kompleksi, jossa useampi näyttelyrakennus, majoitusta, lomakeskus, työpajoja ym. Jo pelkästään puutarhassa käveleminen oli elämys sinällään. Pääsymaksuun sisältyi opaskirjanen ja kahvi tai tee museon kahvilassa. Taidekokoelma perustuu Agung Rain kokoelmiin ja koostuu Balilaisten ja ulkomaalaisten taiteilijoiden teoksista. Ihan mukava kokemus vaikka emme mitään suuria taiteenharrastajia varsinaisesti ole kumpikaan.

Iltapäivällä vielä Ubud market ja pikku shoppailu ja katselukierros keskustassa. Ubud marketista löytyi Buddha patsas ja Marille taas yhdet 40000 Idr:n (alle 3 Eur) housut. Siellä oli vähän sitä ärsyttävääkin tuputtamista ja täytyy ikävä kyllä todeta että täälläkin on niitä tylyjä myyjiä. Mari katseli housuja ja kysyi hintaa. Myyjä kysyi ostatko ne? Mari vastasi että haluaa ensin tietää hinnan johon myyjä totesi vaan että "bye bye". Ensin melkein suututti, mutta kohta jo nauratti ja vähän matkan päästä löytyi paljon kivammat housut. Viimeiset harmitukset haihtui kun melkein sattumalta osuttiin samoille kulmille kuin edellispäivänä ja nyt päästiin maistamaan sitä kookosjäätelöä, Nam! Kaiken sen krääsän jälkeen oli kiva taas todeta että täällä arvostetaan luonnonmateriaaleja ja kierrätystä. Mari löysi pikkupuodin ART cykle BALI jossa myytiin vanhoista polkupyörien sisäkumeista tehtyjä tuotteita, mukaan lähti käsikoru. Liinan toiveesta vielä Pizzalle. Illalla alkoikin sitten kaatosade ja ukkonen, jota kesti mielestämme koko yön.